Matka oli ihana! Säästäminen aloitetaan pikapikaa uutta matkaa varten. Seuraavaksi varataan useampi päivä Miamiin, jotta ehtisimme tutustua kaupunkiin paremmin ja käydä myös Key Westissä ja Fort Lauderdalessa.

New Yorkissa voidaan myös käydä uudestaan, mutta ei enää talvella. JK on käynyt kaupungissa aikaisemmin heinäkuussa ja sekin oli aika tuskaista aikaa. Ehkä kevät tai syksy olisi parasta aikaa New Yorkin lomalle.

Mutta nyt sydämemme halajaa Miamiin (ja Karibialle myös). Ehkä vielä jonain päivänä...

 

Ps. Kadoksissa ollut laukkummekin saapui kahden päivän perästä maitojunalla kotiin, loukkaantuneena.

Lähdön päivä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Saimme ängettyä kaikki tavaramme matkalaukkuihimme (ja uusi kabiinilaukku osoittautui aivan loistavaksi) ja hieman tilaakin jäi muutamaan kulmaan. Tänään voisi siis vielä tehdä viimeisiä ostoksia.

Huoneenluovutusaika oli kahdeltatoista. Kävimme kirjautumassa ulos, jätimme laukkumme hotellin säilytyshuoneeseen ja tilasimme conciergeltä lentokenttäkuljetuksen. Kuljetuksemme lähtisi 17:15 hotellin edestä, meitä tultaisiin kutsumaan aulasta. JFK:llä olisimme 18:45 (suositellaan kuulemma olemaan kolme tuntia ennen lennon lähtöä).  

Asiat hoidettu, nyt "kaupungille" vielä muutamaksi tunniksi.

Suuntasimme NBC studioille, koska halusimme studiokierrokselle. Valitettavasti kaikki päivän kierrokset olivat täynnä, joten jouduimme tyytymään pelkkään shoppailuun. Loput tuliaiset; itselle ja muille. Löysimme myös NBC:n viereisestä korttelista, Today Show'n studion naapurista, Nintendo Worldin. Kävimme ihastelemassa (ja shoppailemassa) Nintendo tuliaisia. Olisimme ostaneet edulliseen hintaan myös uusia pelejä, mutta ikävä kyllä ne eivät toimineet eurooppalaisissa koneissa. 

NBC:n ja Nintendon jälkeen oli vielä muutama tunti kulutettavana. Aloimme suunnata kohti Theater Districtiä, mutta jo kaksi päivää kipeänä olleet jalkapohjamme pakottivat meidät jälleen yhdelle istuma(tankkaus)tauolle. 

Päivä oli muuten New Yorkin lomamme lämpimin. Hetken saattoi pärjätä ilman takkiakin.

Taukomme baarissa venähti, kun päätimme nauttia lounaammekin siellä. Jotainhan oli syötävä ennen lentokentälle lähtöä, siellä ei kuitenkaan ole hyvää ruokaa edulliseen hintaan.

Lounaan jälkeen kävelimme takaisin hotellille (Times Squarelta hotellille noin 10 korttelia, New Yorkissa ei matka eikä mikään) odottamaan lentokenttäkuljetusta.

Kuljetuksemme oli varattu kello 17:15, mutta tuli hakemaan meidät 17:30. Kyydissä oli jo muutamia ihmisiä. Meidän jälkeemme haettiin vielä muutama asiakas eri puolilta Manhattania ja sitten alettiin matkaamaan Queensiin. Ensimmäiseksi ajettiin La Guardianin lentokentälle ja jätettiin ihmisiä eri terminaaleihin. La Guardianin jälkeen suuntasimme Brooklyniin JFK:lle ja sielläkin jätettiin ihmisiä eri terminaaleihin. Me jäimme viimeisinä pois kyydistä, vähän päälle seitsemän.

Lähtöselvityksessä meitä onniteltiin jälleen. Matkatoimisto oli varmaan lentoyhtiöillekin ilmoittanut häämatkastamme, vaikkemme lennoillamme mitään erityiskohtelua saaneetkaan.

Lentomme boarding alkoi melkein tuntia ennen lähtöaikaa. Kone oli iso Boeing 747-400, jossa on edessä kaksi kerrosta (samanlaisella lensimme tullessa Lontoosta Miamiin). Kuolasimme taas Club World luokan valtavia istuimia (vuoteita) ja päät kumarassa etenimme kohti ahdasta sikaosastoa. Onneksi sentään kyseessä oli yölento, voisimme koittaa nukkua matkalla (jos ilmaisten uutuusleffojen katsomiselta malttaisimme).

Helsingissä meitä odotti yllätys, kun toinen matkalaukkumme oli päättänyt jatkaa lomailua. Se viihtyi selkeästi paremmin jossain muualla kuin koto-Suomessa kanssamme.

 

 Seuraavaa matkaa odotellessa....

 

 

 

Päivän matkustus: Hotellilta kotiin 21,5h

Hereillä 35h

Kuljetus hotellilta kentälle 27$/hlö. Taxi olisi maksanut yli satasen.

 Aikainen herätys ja JK lähti Applelle katsomaan, josko tablettia tänään olisi saatavilla. Jono myymälän ulkopuolella oli valtava ja koostui lähinnä aasialaisista. Hetken aikaa jonossa seistyä järjestyksenvalvoja tuli kertomaan, ettei laitetta riittäisi enää niin pitkälle, joten jonottaminen oli turhaa. Se oli luovutettava ja laitettava tilaus vain Suomesta menemään kalliilla eurolla.

Metrolla takaisin hotellin nurkille (New Yorkin metro - ja kaupunki muutenkin - on muuten täynnä ihan hulluja ihmisiä!) ja Victoria's Secretiin lohtushoppailemaan. 

Shoppailun jälkeen olikin aika siirtyä hotellin vaatimattoman aamiaispöydän ääreen, JS:kin oli jo herännyt.

Aamupalan jälkeen aioimme lähteä nähtävyyksiä katsomaan, mutta päädyimmekin shoppailemaan maailman suurimpaan myymälään Macy'siin, joka oli aivan hotellimme vieressä. Macy's antaa kaikille ulkomaalaisille turisteille 10% alennusta, kun käy ensin hakemassa myymälän omasta Visitor Centeristä alennuskortin. Passit meillä oli hotellilla, mutta ajokortti onneksi riitti todistamaan "ulkomaalaisuutemme". 

Takaisin hotellille ostoksien kanssa ja vihdoin pääsimme matkaan! Kävelimme pari korttelia Penn Stationin metroasemalle (omastamme ei lähtenyt oikea linja), josta hyppäsimme metroon 1. Suuntana Upper West Side ja Seinfeldistäkin tuttu Tom's Restaurant. Aika lounastaa Jerryn, Georgen, Elainen ja Kramerin seurassa.

Ravintolasta jatkoimme tallustelua Upper West Sidella kohti Central Parkia. Aurinko helli meitä (vaikkakaan ei yhtä ihanasti kuin Floridassa ja Karibialla). Kävelimme puiston noin puoliväliin, kunnes palasimme jälleen Upper West Sidelle pitämään lepotaukoa (jalat edelleen ihan hellinä eilisestä kävelystä).

Sitten puiston halki Upper East Sidelle ja Metropolitan Museum of Artin luokse ihmettelemään miksi poliisi on sulkenut tiet ja ihmisiä seisoo aitojen takana odottamassa näkevänsä jotain. Jäämme myös joukkoon seisomaan, ihmettelemään ja odottamaan. Aina välillä ohitse ajaa poliiseja ja salaisen palvelun turvamiehiä. Lopulta autosaattue saapuu edellään parikymmentä moottoripyöräpoliisia, seuraten poliisiautoja, salaisen palvelun autoja, musta hieno auto Amerikan lipuissa, salaista palvelua, lehdistöä, vieraita, poliiseja... Ja tuossa Amerikan lipuin varustellussa autossa istuu takapenkillä yleisölle vilkutellen istuva presidentti Barack Obama! (Tai bodydouble, kuten aina niin pessimistinen JS sen ilmaisi.)

Obamasta hämmentyneenä jatkamme tallustelua Upper East Sidella, kunnes jalkamme huutavat metron perään.

Muutama pysäkki etelään ja olemme parin korttelin päässä Rockefeller Centeristä. Haluaisimme käydä ylhäällä näköalatasanteella, mutta lipun hinta (22$) kääntää meidät lippuluukulla ympäri. Onneksemme löydämme NBC:n myymälän, jossa pääsemme ihastelemaan (ja ostamaan) kaikkea TV krääsää. Myös kierros NBC:n studioilla kiinnostaisi, mutta ne ovat tältä päivältä jo loppuneet. Ehkä huomenna.

Nyt jalkamme ja selkämme huutavat niin hoosiannaa, että on aivan pakko löytää jälleen tankkauslepopaikka. Lähdemme kohti Broadwayta ja 6th Avenuelta löydämme tupaten täynnä olevan sporttibaarin, joka saa kelvata. Hämmästykseksemme ovella kysytään henkkarit kaikilta. Onneksi suomalainen ajokortti riittää, sillä passimme ovat hotellin tallelokerossa.

Sporttibaarista jatkamme Broadwaylle toivoen, että osumme johonkin Stand Up -paikkaan. Ensimmäisenä iltana New Yorkissa meille kaupiteltiin Times Squarella lippuja Stand Upiin, mutta silloin emme tarttuneet tarjoukseen. Nyt tekisi mieli. Ehdimme kävellä 10 metriä Broadwayta Times Squarella kun paikalle osuukin sisäänheittäjä. Tartumme tarjoukseen; 10$/hlö puolentoista tunnin show'sta ja 6 koomikkoa. Sisäänheittäjä vie meidät perille ja auttaa meitä lippujen kanssa. Stand Up klubi oli hämyinen karu kellariluola, todella autenttinen paikka. Tällaisista luolista ne isot staratkin ovat lähteneet. Yleisö koostuu amerikkalaisista. Show oli vallan loistava! Olisimme jaksaneet istua vaikka kuinka kauan yleisössä, vaikka vatsalihakset olivatkin hellinä nauramisesta.

Show'n jälkeen siirryimme korttelin päähän Hard Rock Cafehen illalliselle ja sieltä hotelliin tutimaan (olihan kellokin jo yksi -> hei, olimmeko vihdoin, viimeisenä iltana, selättäneet jet lagin?).

Hotellimme aamupala oli surkea. Leivänpäälle ei muuta laitettavaa kuin voita tai hilloa ja jouduimme syömään pahvilautasilta muoviottimilla. Äkkiä siis pois sieltä ja ulos kylmyyteen. 

Lähdimme kävelemään 5th Avenueta pitkin pohjoiseen, kunnes päätimme kääntyä ympäri ja suunnata 9th Avenuen ja 34th Streetin kulmaan Nykin suurimpaan kameraliikkeeseen. Olimme edelleen Kumisaappaan ja Omenan armoilla. Halvan dollarin houkuttelemina päätimme ostaa uuden kameran Jenkeistä eikä vasta Suomesta. Ja olisihan sille vielä viimeisinä päivinä käyttöäkin.

Kamerakauppa oli valtava ja täynnä partaisia, pitkäpulisonkisia, kipapäisiä juutalaismyyjiä. Aikamme kameroita testailtuamme päädyimme Canonilaiseen järkkärimäiseen digikameraan (hervottoman paljon suurempi kuin vanha, mutta ehkä sitten parempikin). Hintaa koko paketille (kamera, 8GB muistikortti, vara-akku, kameralaukku, 2 vuoden kansainvälinen takuu ja verot) ei tullut kuin 418€. 

Kamerakaupan toiminta oli erikoista. Ensin kerrottiin Canonin edustajalle mikä kamera haluttiin ja hän printtasi siitä meille lapun, jonka kanssa talsimme seuraavalle tiskille. Siellä seuraavan myyjän kanssa keskusteltiin lisävarusteista ja sovittiin hinta. Häneltä saatiin lappu, jonka kanssa siirryttiin alakertaan maksamaan ostokset. Maksun jälkeen menimme vielä neljännelle tiskille hakemaan tavarat. Pitkä ketju, mutta kaikki sujui yllättävän verkkaisasti (ja näin niitä ihmisiä saadaan työllistettyä!). Kamera oli meidän!

Kamerakaupoilla meni niin kauan aikaa, että seuraavaksi oli aika siirtyä lounastamaan. Onneksi lähistöllä oli Taco Bell, jonka perään JK oli vuosia jo kuolannut. Ja yhtä hyvää oli ruoka edelleen. 

Lounaan jälkeen ihastelimme vähän neighbourhoodimme näkymiä (Madison Square Garden, US Post Office, New Yorker, Empire State Building, Macy's....) ja veimme kameramme hotelliin latautumaan, jotta se olisi seuraavana päivänä kuvauskunnossa. 

Koska olimme toistaiseksi vielä Kumisaappaan ja Omenan armoilla, päätimme lähteä Etelä-Manhattanille shoppamaan ja hoitaa nähtävyydet vasta seuraavana päivänä. 

Menimme metrolla Etelä-Manhattanille WTC:n (tai Ground Zeron) vieressä olevaan Century21 outletmyymälään. Kiertelimme ja sovittelimme vähän vaatteita ja poistuimme myymälästä matkustamokokoisen matkalaukun kanssa. Johonkin nämä kaikki New Yorkin ostokset pitää saada...

Shoppailun jälkeen kävelimme ympäriinsä Financial Districtissä, Chinatownissa, Little Italyssa ja SoHossa. Näimme Wall Streetin, Brooklyn Bridgen ja Brooklynin skylinen pilvenpiirtäjineen. Ja kyllä, tänään piti olla ostospäivä, ei nähtävyyspäivä (kuvat siis edelleen Omenalla otettuja).

SoHoon asti päästyämme olimme kävelleet jo tunteja; jalkoja sattui ja vatsat murisi. Päätimme hypätä taas metron kyytiin ja palata hotellille viemään ostokset pois. 

Sitten syömään viereiseen Irkkubaariin ja testaamaan uutta kameraa. Kävimme myös hotellimme kattoterassilla kuvaamassa Empire State Buildingiä iltavalaistuksessa. 

Päätimme vielä lähteä käymään Central Parkin kupeessa 5th Avenuella sijaitsevassa Applen 24-h aukiolevassa myymälässä ihastelemassa uutta iPad2:sta, josta JK kovasti unelmoi. Valitettavasti niitä ei ollut yhtään varastossa (ainoastaan leikkikaluina pöydillä, ja pitihän sitä vähän leikkiäkin ), joten jouduimme poistumaan tyhjin käsin. Aamulla kuulemma tulisi uusi erä myyntiin, mutta varausta ei voinut tehdä ja ihmisiä alkoi ulkona jo jonottaa ostosvuoroaan.

Vaikka jalkamme olivat murskana kaikesta päivän kävelystä ja ulkona oli hyytävä viima, päätimme kävellä takaisin hotellille. Saisimme samalla räpsiä kuvia uudella kamerallamme New Yorkin valoista. Ihastelimme matkalla 5th Avenuen luxusputiikkeja, Rockefeller Centeriä, Music Hallia ja olisimme halunneet käydä Rockefellerin näköalatasanteella, mutta se oli sulkeutunut hetkeä aikaisemmin puoleltaöin.